Suomen eläkejärjestelmän perustat ovat kunnossa

Kevan pääekonomisti Joonas Rahkolan näkemys eläkeuudistuksesta

 

Kevan pääekonomisti Joonas Rahkola – Suomen eläkejärjestelmän perustat ovat kunnossa

Suomen eläkejärjestelmää on uudistettu säännöllisesti noin kymmenen vuoden väliajoin. Uudistukset ovat herättäneet ajoittain kritiikkiä erityisesti eläkejärjestelmän kestävyydestä ja eläkkeiden riittävyydestä tuleville sukupolville. Kevan pääekonomisti Joonas Rahkolan mukaan Suomen eläkejärjestelmän perustat ovat kunnossa.

Keva (aikaisemmin Kuntien eläkevakuutus) hoitaa rahoituksen kuntien ja hyvinvointialueiden eläkkeisiin ja eläke-etuuksien toimeenpanoon koko julkisella sektorilla.  Rahkolan työnkuvaan kuuluvat julkisen talouden eläkejärjestelmän, eläkepolitiikan sekä talouspolitiikan seuraaminen ja analyysi.

Edellisissä eläkeuudistuksissa on tehty muutoksia muun muassa eläkkeiden karttumisen perusteisiin ja eläkeikä on sidottu elinajanodotteeseen. Esimerkiksi vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikä nousee eliniän pitenemisen myötä ja eläkeikä määritetään erikseen kullekin ikäluokalle. Jos eliniänodote ei nouse odotetusti, eläkeikää ei myöskään koroteta.

Rahkola korostaa, että nyt käynnissä oleva eläkeuudistus ei tuo muutoksia eläkeikään, eikä eläkekarttumaan.

• Tämä on siinä mielessä erilainen uudistus kuin nuo aikaisemmat, että ytimessä tässä on sijoitustuotot ja rahastot. Tässä uudistuksessa eläkekarttumiin ja eläkeikään ei tullut mitään muutoksia eli tämä uudistus ei vaikuta niihin ollenkaan.

Uudistuksen keskeinen osa on osakepainon lisääminen sijoitustuottojen kasvattamiseksi sekä eläkkeiden rahastoinnin vahvistaminen. Tavoitteena on varmistaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys ja turvata tulevien sukupolvien eläkkeet. Sen sijaan julkisella puolella vaikutukset ovat minimaaliset.

• Kevan osakepainoa on jo aiemmin nostettu. Uudistus ei vaikuta julkisen sektorin, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden eläkkeiden rahoitukseen. Yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän (TyEL) rahoitus- ja sijoitusuudistus ei myöskään muuta tilannetta julkisella sektorilla, koska tyel-järjestelmän vakavaraisuuskehikko ei koske julkisen sektorin eläkerahastoja.

Eläkkeiden indeksikorotuksiin tulee inflaatiovakauttaja

Eläkeuudistuksen inflaatiovakauttaja varmistaa, että eläkkeet eivät nouse liian nopeasti, jos hinnat nousevat palkkoja nopeammin. Tämä suojaa eläkejärjestelmää taloudellisilta shokeilta ja varmistaa eläkejärjestelmän rahoituksen tasapainon pitkällä aikavälillä.

Tällainen tilanne on kuitenkin erittäin harvinainen ja vaikea arvioida. Rahkola huomioi, että uudistuksen vaikutusarvioinnin perusteella indeksikorotukset vaikuttavat eläkkeisiin keskimäärin 0,14 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin kolmea euroa keskieläkkeen tasolla. Esimerkiksi 1990-luvun alusta alkaen on ollut vain kolme kertaa, jolloin hinnat ovat nousseet nopeammin kuin palkat.

Yksityisellä puolella rahastoinnin vahvistaminen ja osakepainon nousu vähentävät tulevaisuudessa eläkemaksujen korotuspaineita. Tämä tarkoittaa Rahkolan mukaan sitä, että eläkkeiden rahoitus on vahvemmalla pohjalla TyEL-järjestelmässä. Tämä parantaa järjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Rahkola toteaa, että Kevan hoitamassa kuntien ja hyvinvointialueiden eläkkeissä rahoituksen näkymä on ollut vakaa jo ennen nykyistä eläkeuudistusta, eikä maksukorotuspaineita ole ollut aikaisemminkaan.

• Kuntien ja hyvinvointialueiden eläkkeiden osalta tämän hetken tiedon mukaan nykyinen maksutaso riittää rahoittamaan nykylainsäädännön mukaiset eläkkeet myös tulevaisuudessa.

Suomen eläkejärjestelmää kehitetään säännöllisesti, jotta se pysyy taloudellisesti kestävänä ja pystyy turvaamaan eläkkeet myös tuleville sukupolville. Vaikka uudistukset herättävät ajoittain keskustelua ja huolta niiden vaikutuksista, kokonaiskuva on myönteinen. Rahoitusmekanismeja on vahvistettu, ja järjestelmän sopeutumiskyky on hyvä. Tässäkin uudistuksessa tavoitteena on varmistaa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyys.

• Järjestelmä on vahvalla rahoituksellisella pohjalla. Vaikka tämä ei varmasti jää viimeiseksi uudistukseksi, tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin vakaat.

Eläkejärjestelmää kehitetään siis jatkossakin.